Erä-Oku ry HIRVIJAHTI SÄÄNTÖ

1. YLEISTÄ
1.1 Erä-Oku ry:n hirvijahdeissa pyritään noudattamaan kaikissa olosuhteissa, mitä metsästyslaki, hirviasetus, hyvät metsästystavat ja rehti metsästyshenki edellyttävät. Jahdissa noudatetaan Outokummun Metsästysseurojen yhteistyöelimen päätöksiä ja naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia. Luvat anotaan yhteisluvalla siihen halukkaiden seurojen kanssa.
1.2 Tämän julkaisun tarkoituksena on ohjata turvallisen ja tulokselliseen hirvijahtiin sekä opastaa myös uudet tulijat järjestäytyneeseen metsästykseen. Julkaisulla pyritään helpottamaan vuosittain valittavan metsästyksen johtajan tehtäviä.


2. JÄSENEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
2.1 Jokaisella Erä-Oku ry:n jäsenellä, joka on hoitanut velvoitteensa seuralle ja täyttää tässä julkaisussa mainitut ehdot, on oikeus osallistua seuran hirvijahtiin. Jahtiin osallistuja sitoutuu noudattamaan tätä jahtisääntöä, seuran metsästyksenjohtajan, ryhmäjohtajan (varajohtajien) päätöksiä ja ohjeita, jotka nämä katsovat tarpeelliseksi lisäohjeiksi.
2.2 Nuori jäsen, joka jahtisyksynä suorittaa metsästäjätutkinnon ja saa aseen kantoluvan, on oikeutettu tämän seuran hirvijahtiin vasta seuraavana vuonna eli yhden vuoden muun metsästyskokemuksen jälkeen. Ensimmäisenä hirvijahti syksynä hänen on oltava jonkun jo kokeneemman mukana .

3. ULKOPUOLISET VIERAAT 3.1 Seuran yleisellä kokouksella tai sen valtuuttamalla hirviseurueella on oikeus hyväksyä ulkopuolisia jahtiin osallistujia, jotka täyttävät hirviasetuksen edellytykset ja tämän sopimuksen ehdot. Mahdollista laajemmista vierasjahdeista sovitaan kesäkokouksessa ja hirvimiehet tai osa heistä hoitavat jahdin käytännön toteutuksen.
3.2 Jahdin johtajistolla on oikeus hyväksyä tilapäisesti jäsenen vieras seuraamaan jahtia kuultuaan ensin muita jahtiin osallistujia. Vieraan on täytettävä asusteiden osalta tämän säännön vaatimukset. Hän ei kuitenkaan saa olla ajomiesten mukana, eikä hänellä ole oikeutta kantaa asetta. (ellei erikseen sitä niin sovita).

4. METSÄSTYKSEN JOHTAJAT
4.1 Seuran vuosikokouksessa valitaan vuosittain metsästyksen johtaja ja tarpeellinen määrä varajohtajaa, jotka toimivat jahdin aikana passiryhmien johtajina, sekä varajohtaja " koiramiehistä".

5. METSÄSTYKSEN JOHTAJAT
5.1 METSÄSTYKSEN JOHTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET ON LUETELTU HIRVIASETUKSESSA, JOKA JOHTAJIEN JA JOKAISEN JAHTIIN OSALLISTUJAN ON TUNNETTAVA. KOSKA METSÄSTYKSEN JOHTAJA ON JURIDISESSA VASTUUSSA JAHTIIN OSALLISTUJIEN TEKEMISISTÄ JA TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISISTÄ.
5.2 Vuosittain vuosikokouksessa valitun metsästyksen johtajan tehtävänä on huolehtia ja vastata kaikkien seuruetta koskevien, asetuksen edellyttämien tietojen kokoamisesta ja ilmoittamisesta. Saadut tiedot on tarkistettava !
5.3 Seuran kesäkokouksessa päätetyistä jahtiin ilmoittautumisista, osallistumismaksun perintätavasta, maksujen suorituksista, tilinpidosta ym:sta huolehtii metsästyksen johtaja tai joku varajohtajista. Metsästyksen johtajan on myös sovittava naapuriseurojen kanssa jahti aluerajat sekä radiokanavat. Metsästyksen johtajan on kutsuttava jahtiin osallistujat koolle ja järjestettävä heille yhteinen tiedotus- ja neuvottelutilaisuus mahdollisimman lähellä hirvijahdin alkua, mieluiten edellisenä iltana, sekä varattava maja tätä tilaisuutta varten.
5.4 Metsästyksen johtaja suunnittelee yhdessä varajohtajien kanssa etukäteen kunkin päivän jahdit. Jahdeissa pyritään rajattuihin alueisiin
5.5. Metsästyksen johtajalla tai hänen määräämällään on maastossa aina oltava mukana tarpeellinen määrä ensiaputarvikkeita.
5.6 Metsästyksen johtajan on ennen kutakin jahtia annettava riittävän selvät ohjeet metsästykseen osallistujille siitä, miten jahti tapahtuu. Edelleen hänen on määrättävä tehdyn suunnitelman mukaisesti. - passiryhmien sijainnit - siirtyminen passeihin - ajon alkamiskohta - erikoispaikoissa tarkka paikka - kokoontumispaikka - kaadettava yksilö tai yksilöt ja muistettava ! - ONKO KYSYTTÄVÄÄ

6. PASSIRYHMIEN JOHTAJIEN TEHTÄVÄT
6.1 Passiryhmien johtajien tulee osallistua metsästyksen johtajan apuna jahtisuunnitteluun, tutustua mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen suunniteltuihin passipaikkoihin ja niitä ympäröivään alueeseen sekä maastotuntemuksen mukaan sijoittaa passimiehet mielekkäimmällä tavalla. Tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että jokainen ryhmän passimies tietää, missä naapuri ja mitkä ovat sallittuja ja mitkä kielletyt ampumasuunnat.
6.2 Varsinaisten passiryhmien ulkopuolelle erikoispaikkoihin voidaan sijoittaa passimiehiä. Heillä on oltava mukana aina radiopuhelimet. Tarvittaessa on varauduttava nopeaan osapassin siirtoon ja suunniteltava se etukäteen esim. Hirvien haavoittumistapauksien varalta.
6.3 Ryhmänjohtaja huolehtii siitä, että jahdin keskeytyessä tai päättyessä jokainen ryhmän jäsen saa asiasta tiedon. Käytännöllisintä on menetellä siten, että ryhmänjohtaja toimii ketjussaan viimeisenä eli hän mennessään jättää passimiehet ohjeineen ja jahdin päätyttyä kerää pois. Ryhmänjohtajilla on oltava radiopuhelin, jolla hän tarvittaessa pitää yhteyttä metsästyksen johtajaan. Ryhmänjohtaja huolehtii siitä, että ryhmällä on mukanaan vähintään kirves, köyttä ja 1-2 rullaa talouspaperia ( mahd. hirven nylkeminen korvessa ryhmän alueella).
6.4 Mikäli metsästyksen johtaja on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, toimii seuraavana järjestyksessä oleva ryhmänjohtaja varsinaisena metsästyksen johtajana ja samalla oman ryhmänsä vetäjänä.

7. MÄÄRÄYKSET AMPUJILLE
7.1 Hirvijahtiin osallistuvan on annettava vuosittain näyttö ampumataidoistaan esim.(3+3) tai annettava vastaava näyttö seuran järjestämässä ammunta tilaisuudessa tai vastaavassa kilpailussa.
7.2 Ampujien on varmistauduttava siitä, että ase on moitteettomassa kunnossa myös tähtäimistönsä puolesta. Hirviasetuksen määräyksiä aseen, patruunoiden ja kuljetuksen osalta on tiukasti noudatettava.
7.3 Jahdeilla on pidettävä mukana: - voimassa oleva aseen kantolupa - metsästyskortti - hirvikokeen suorituskortti - oranssi tai oranssinpunainen päähine sekä lisäksi oranssi tai oranssin punainen pusero tai muu vastaava vaatekappale - puukko - 2-3 m ohutta nailonköyttä koirien kytkemiseksi niiden tultua passiketjuun. Muun varustuksen on oltava metsästyksen mukainen. Kompassi ja kartat ovat niitä, joiden toivotaan olevan jokaisella mukana muun henkilökohtaisen varustuksen lisäksi.

8. KÄYTTÄYTYMINEN PASSISSA
8.1 Passiin menon on tapahduttava mahdollisimman äänettömästi ja hajuttomasti, joten turhien autojen käyttöä ja tupakointia on vältettävä. Autot jätetään riittävän kauas ja virta- avaimet yhteisesti sovittuun paikkaan.
8.2 Ajon alettua on tarpeeton äänen käyttö ja liikkuminen kielletty. Radiot pidetään kuuntelulla ja käytetään korvakuuloketta. Koko ajan on muistettava, missä ovat muut, mistä tulee ajo ja ennen kaikkea missä ovat lähimmät passimiehet.
8.3 Passimiesten on pysyttävä paikoillaan, vaikka seisontahaukku olisi edessä vähäisen näköesteen takana. Passiketjussa olijoiden on syytä pitää mielessään, että näiden ohjeiden rikkominen voi aiheuttaa koko ajon epäonnistumisen tai vahingon.

9. AJOMIEHET
9.1 Tämän seuran jahdeilla voi myös olla aseettomia jo pitemmän aikaa seuran hirviporukassa olleita jahtimiehiä. Kaikilla aseellisilla on oltava suoritettu hirviammuntakoe siten, kuin se on tässä jahtisäännössä ilmoitettu. Kaikki ajot tapahtuvat käyttäen apuna seuran " koiramiehiä".
9.2 Pienillä alueilla sovitaan koirien käyttö vuorotteluperiaatteella tai arvalla. Suuremmilla alueilla voidaan käyttää useampiakin koiria alueet määritellen.
9.3 Koiranohjaajilla on kuitenkin ajon alkuvaiheessa ampumisoikeus seisontahaukuista. Pyrkimyksenä olkoon kuitenkin se, että hirvet saadaan passiketjuun. Sen lähellä ei koiramiehellä ole enää ampumisoikeutta.
9.4 Kuultuaan muuta jahtiseuruetta, metsästyksen johtaja voi koirien harjoittamiseksi antaa luvan esim. Vasan ampumiseen muulloinkin kuin varsinaisina jahti päivinä, jotka ovat pääasiassa vain lauantaina ja sunnuntaina.
9.5 Koiranohjaajilla on oltava radiopuhelin ja heidän on tiedotettava riittävästi, etteivät passimiehet koe seisomistaan " kuusen" juurella pitkästyttäväksi. Passiketjua lähestyessään on koiranohjaajien syytä ilmaista itsensä. Passiketjun paikka on tiedettävä.

10. AMPUMINEN
10.1 Hirven saapuessa passiin on tarkoin katsottava, onko joku niistä metsästyksen johtajan määräyksen mukainen. Jos tällainen yksilö on vaarattomassa suunnassa, sopivalla matkalla ja edullisessa asennossa tottakai ammutaan. Ampua saa siis VARMAN LAUKAUKSEN, joka ei vaaranna seurueen turvallisuutta. Jos hirvi ei kaadu heti eikä ampuja ole täysin varma laukauksensa tappavuudesta, on hänen pyrittävä ampumaan uusi osuma. Tällöin on oltava erikoisen huolellinen, ettei ammu kiellettyyn ja vaaralliseen suuntaan. Mahdollisesta useamman hirven kaatamisesta saman ajon aikana päätetään ennen ajon alkua.
10.2 Mikäli passimiehelle tulee pieninkin epävarmuuden tunne maastosta tai muusta seikasta johtuen, on tämän seurueen henki: AMPUMATTA JÄTTÄMISESTÄ EI NUHDELLA. 10.3 Jos on sovittu yhden hirven kaatamisesta ja kuuluu laukaus, eivät toiset saa enää ampua muuta kuin sitä hirveä, joka oli varmasti ammunnan kohteena, ts. on selvästi haavoittunut. Ja sitä on myös ammuttava !.
10.4 Luvan edellyttämät vasat pyritään kaatamaan ensin. Viimeiseksi kaadettavaksi ei jätetä vasaa. Jos näin kuitenkin käy, on syytä mitä suurimpaan huolellisuuteen eli ammutaan vain varman päälle, koska jahtiaikaa on vielä mitä todennäköisemmin jäljellä.


11. TOIMINTA KAADOLLA
11.1 Kun hirvi kaatuu, suoritetaan ensin ns. Armonlaukaus korvan taakse kohti kaularangan ja pääkallon yhtymäkohtaa. Armonlaukausta ammuttaessa on syytä olla varovainen, koska joskus hirvi saattaa kaatua " shokin" johdosta, potkia vaarallisesti tai jopa hypätä pystyyn ja juosta jonkun matkaa ja varottava koiraa armonlaukausta ammuttaessa.
11.2 Välittömästi armonlaukauksen jälkeen hirvi pistetään. Lihojen kannalta on tärkeää nopea ja tehokas veren poisto Jos hirvi on saanut mahaosuman, on ruuansulatuselimistö poistettava nopeasti.
11.3 Mikäli ampujalla on radiopuhelin, on hänen ilmoitettava kaadosta kaikille tai lähin radion omaava suorittaa ilmoituksen. Ilmoituksessa on syytä mainita tarkoin kaatopaikka ja tarvittaessa selvittää lyhin kulkutie kaatopaikalle. Maanvuokraajan luvasta riippuen kaadolla tehdään nuotio. Kaadon jälkeinen tervastuli hetki on jahtien suola. Tapahtumat kerrataan, annetaan tunnustus silloin, kun se on paikallaan ja otetaan opiksi virheistä.
11.4 Mikäli jahti jatkuu vielä samana päivänä, on kaataja aina velvollinen lähtemään nylkyporukkaan. Muut otetaan vapaaehtoisista tai metsästyksen johtajan määräämistä.

12. HAAVOITUS
12.1 Laukauksen jälkeen on aina asennoiduttava siten, että hirvi on saanut osuman. Kun ampuja ei näe tai kuule hirven kaatuvan, on hänen tarkoin palautettava mieleensä hirven sijainti laukaus hetkellä.
12.2 Tapahtumasta on välittömästi ilmoitettava toisille. Kaikki pysyvät passeissa. Ampuja saa seurata ammuttua hirveä 200 - 300 metriä sotkematta jälkiä. Ilmoitettaessa esim. Radiolla, on kuvailtava, onko kyseessä naaras, uros, vasa jne.
12.3 Ellei hirveä löydy välittömästi eikä muitakaan merkkejä ole, odotetaan passissa, kunnes metsästyksen johtaja kutsuu joukon koolle. Mikäli hirvi on vaikeasti haavoittunut, mutta kuitenkin liikkumakunnossa, on erittäin tärkeää, ettei sitä silloin ajeta. Mikäli mahdollista, on koirat kytkettävä.
12.4 Vaikeasti haavoittuneen hirven on annettava " rauhoittua", jolloin se yleensä käy makuulle. Hirven oletetun kulkusuunnan eteen on siirrettävä mahdollisimman nopeasti passiketju. Tässä tapauksessa lähdetään, ellei pimeä ole yllättämässä, ajoon vasta 1tunnin kuluttua tapahtumasta.
12.5 Tällaiset tapaukset on pyrittävä aina selvittämään siten, ettei mitään jää arvailujen varaan. Tarvittaessa jahtia on jatkettava seuraavana päivänä tilanteen selvittämiseksi. Mukaan lähtevät silloin ne, joilla on siihen tilaisuus.

13. PEIJAISET
13.1 Seuran maanomistajille ja muille kutsuvieraille järjestettävästä hirvipeijaisillasta vastaa seura kulujen osalta. Kuten edellä hoitaa jahdinjohtaja apulaisineen yhdessä johtokunnan kanssa peijaisten yleisjärjestelyt. Tilaisuuksien paistit tai soppalihat otetaan seuran jahtikiintiöstä.
13.2 Seuran hirvimiehet vaimoineen voivat pitää vuosittain tammi- helmikuussa tai johtajiston erikseen sopimana ajankohtana yhteisen jahtimuisteluillan. Kaikki tämän tilaisuuden normaalit kulut suoritetaan hirvimiehiltä kerätyistä osallistumismaksuista. Metsästyksen johtaja yhdessä ryhmänjohtajien kanssa vastaa tilaisuuden ohjelmasta sekä muista järjestelyistä.
13.3 Vuosittain otetaan myös ylimääräiset paistit seuran puheenjohtajalle, sihteerille sekä rahastonhoitajalle, elleivät he kuulu hirviporukkaan. Paisti varataan myös maanomistajalle tai hänen edustajalleen eli hänelle, jonka maalle hirvi on kaatunut. Pieniä paisteja voidaan metsästyksen johtajan harkinnan mukaan antaa myös muille asiaan myönteisesti vaikuttaneille yksityisille tai yhteisöille.
13.4 Seuran peijaisten mahdollinen jäännössoppa tai paisti voidaan nauttia seuraavan päivän jahtitauolla hirvimiesten kesken. Metsästyksen johtaja varaa majan em. Tilaisuuksia varten riittävän ajoissa ottaen huomioon majan muun käytön.

14. JAHTIMAKSUT JA KOOTTUJEN VAROJEN KÄYTTÖ
14.1 Seuran kesäkokouksessa määrätään jahtiin osallistujille maksu, joka on suoritettava määräpäivään mennessä metsästyksen johtajalle tai hänen määräämälleen.
14.2 Mikäli joku ilmoittautuneista ei saa pakollista hirvikoetta läpi jahdin alkuun mennessä, palautetaan suoritettu maksu. Muun syyn ( esim. Poissaolojen ) takia jo suoritettua maksua ei hyvitetä. Jos joltakin seurueen jäseneltä kielletään osallistuminen kesken jahtikauden esim. Metsästyksen johdon tai viranomaisen toimesta, ei palautusta myöskään suoriteta. 14.3 Osallistujilta kerätyillä vartoilla suoritetaan: - hirviluvat - paloittelukulut - mahdolliset kuljetuskulut - hirvimiesten oma jahtimuisteluilta - kaikki muut kulut, kuten muovit, köydet, yhteiset kahvit ym. - mahdollinen ylijäämä siirretään käytettäväksi seuraavana vuonna em. kuluihin.

15. SAALIN JAKO PERUSTEET
15.1 Lihojen jaon kannalta käsitellään aika jahdin alusta ensimmäiseen paloitteluun yhtenä kokonaisuutena, samoin seuraava paloittelusta paloitteluun jne. Yksi vapaa viikonloppu sallitaan menettämättä mitään, mutta sen jälkeen on osallistuttava jahtiin seuraavana viikonloppuna, muuten ei ole oikeutta em. jakoon.
15.2 Osuus lihoihin määräytyy mukana olo kertojen suhteessa. Jokaisella jahtikerralla mukana ollut saa täyden osuuden. Poissa olo kertojen mukaan vähennetään osuutta. Kulloinkin jaossa olevat ruhot pyritään paloittelemaan hyviä lihamies periaatteita noudattaen, mutta kuitenkin mahdollisimman tasapuolisesti. Kaataja saa halutessaan taljan, sarvet, kielen ja turvan eli halutessaan täyttämisen takia koko pään. Metsästyksen johtaja päättää paloittelun ajankohdan ja -paikan sekä pitää kirjaa jahdeilla mukana olleista.

16. VASTUU KYSYMYS
16.1 HIRVIASETUKSEN MUKAAN METSÄSTYKSEN JOHTAJALLA ON SUURI VASTUU, MUTTA MYÖS OIKEUKSIA, JOITA ON TARVITTAESSA KÄYTETTÄVÄ. Mikäli jahdin aikana sattuu esim. Vieraalle tai muuten luvattomalle alueelle kaataminen, joka on johtunut inhimillisestä erehdyksestä eikä siihen ole vaikuttanut piittaamattomuus metsästyksen johtajan ohjeista, katsotaan tapaus yhteisvastuulliseksi. Sama koskee myös sellaisia tapauksia, joissa on ammuttu tahattomasti " väärä hirvi" . Mikäli asiasta koituu rahallista seurauksia, jakautuu vastuu tasan koko jahtiseurueen kesken, vaikka kaikki tapahtumapäivänä eivät olisikaan olleet mukana.
16.2 Törkeästä laiminlyönnistä vastaa jokainen henkilökohtaisesti. Lukuun ottamatta jahtipäiviä ja kohdassa 9.4 mainittua poikkeusta on hirven ampuminen muuna aikana kielletty.
16.3 Muun riistan ampuminen on hirvijahdissa kielletty, ellei toisin ole sovittu.
16.4 Varsinaisen jahdin aikana tai välittömästi sitä ennen on alkoholin käyttö yhteisestä sopimuksesta kielletty.
16.5 Törkeistä rikkomuksista on metsästyksen johtajilla yhdessä oikeus evätä osallistuminen hirvijahtiin koko syksyksi.

17. JAHDILTA POISTUMINEN
17.1 Jos joku seurueen jäsenistä esim. Henkilökohtaisen syyn vuoksi joutuu poistumaan jahdilta ennen sen päättymistä, on asiasta ilmoitettava metsästyksen johtajalle mieluummin jo aamulla ennen jahdin alkua.

18. KAATUNEEN HIRVEN HAKEMINEN VIERAALTA ALUEELTA
18.1 Yhteisluvan puitteissa on myös mahdollista vaihtaa seurojen kesken kaadettuja hirviä tai luovuttaa mahdollisesti ylimääräisenä kaatunut hirvi seuralle, jolla vielä on lupa siltä osin käyttämättä. Tällöin on vastaanottajalla aina oikeus valita kaatuneista yksilöistä.

19. MUUTA YLEISTÄ
19.1 Mikäli joku muu seura ilmoittaa esim. Haavoitetun hirven siirtymisestä alueellemme, keskeytyy oma jahtimme mahdollisimman nopeasti ja pyrimme auttamaan asian selvittämistä.
19.2 Mikäli omassa jahdissa tapahtuu hirven haavoittaminen ja sen siirtyminen toiselle alueelle, otetaan yhteys ko. Seuran metsästyksen johtoon mahdollisimman nopeasti.

20. JAHDEILLE KOKOONTUMINEN JA LÄHTÖ
20.1 Ensimmäisenä jahtiaamuna kokoonnutaan Erä-Okun majalle klo 7. Muulloin kokoonnutaan majalle ellei toisin sovita edellisen päivän jahdin päättyessä.

21. LOPPU LAUSE
21.1 Tämä jahtiohje ei ole suinkaan täydellinen. Aina on asioita, joista on sovittava erikseen ja ennen kaikkea käytettävä tervettä harkintaa ja malttia asioiden ratkaisuissa. Toivomme, että jokainen on tämän jahtisäännön sekä myös hirviasetuksen tarkasti ennen jahdin alkua. HIRVITTÄVÄN TULOKSELLISTA JA ERÄHENKISEN HUUMORIN SÄVYTTÄMÄÄ JAHTITAPAHTUMAA !

Päivitetty 9.12.2013